Hafa Adai! Si Rose Franquez Brown este ta’lo para bai pumåtte i Nubenan NIÑU JESÚS para hamyo todu. Hu na danña’ lokkue’ i kantan nubena
I Rainan ni Mamapotgeñaihon Tai’isao gi Fine’nena Estague i estorian Bithen Maria ginen i lepblun San Lukas. 26 Y mina saes na mes, y angjet Gabriel
Tetris un gof libiåno na huego gi i concept. Un nisita pumega este na blocks gi un fila yan hu espiha gi Google yan ha
Un mes tåtte manggopte ham i primet na mafañågu-ña si Lulai! Pura ha’ fina’mames yan minagof ayu na diha! Este un gupot kinostume yan un
Håfa Adai! Si Rose Franquez Brown-yu’, familian Franquez yan Taitano Charot, ya sumåsaga-yu’ giya Bellingham, WA. Esta dos såkkan maloffan deste sumanao-yu’ umeyak fumino’ CHamori.
Un yute’ nai I Chamoru, put i AmerikånuBinensi hao sa’ bulenchuk, ya apå’ka i lassås-ñaUn penta i gaputilu-mu, agaga’ yan amariyuLassås-mu attelong, mampos ti chumilongPao’asu
(Every week or so the Guam Museum will be sharing something in the Chamoru language about history or culture in the Marianas. This week, we’ll
San Francisco— I Hate Sex Gi este na kånta, i kakanta ha kakanta put un otro na taotao. Ha e’egga’ mientres este na taotao ni’
Malago baba i sagan kafe. Para Chamomoru ini na sagan kafe. Taimanu Chamoru? Anggen hoben yu’, gumimen i saina-hu i kafe sanlagu. Hu hasso na
