(Every week or so the Guam Museum will be publishing posts related to CHamoru history or culture. For this week we are sharing information about Guam’s birds and threats to them.)

Ginen I halomtåno’ fañagåyan guaha katotse na klasen paluma siha guini gi islå-ta.

Guaha na paluma siha manmakonne’ para nengkånno’.

I otro ni’ gigipu na gå’ga’, i fanihi ni’ masen guaiya ma kånno’ lao på’go esta håssan.

I paluman ko’ko’ i ofisiåt na paluman Guåhan yan i chuguangguang mismo paluman Guåhan ha’.

Liheng-ñiha lokkue’ i islå-ta para lameggai na klasen paluman tåsi, kånton tåsi yan paluman hånom.

Put i tumåya’ liheng-ñiha yan i hinatmen gå’ga’ siha taiguihi i chukulåti na kulot na kulepblan trongko na tumåya’ paluman natibu siha gi i tano’-ta.

Esta gof na’piniti sa’ ti ta huhungok mangånta este siha i manggefpå’go na paluma gi islå-ta.

Manmalingu i liheng-ñiha yan hinatme i lugåt-ta ni’ kulepbla, ayu na meggaiña na paluman manatsådu.

Related Posts

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *