(Each week the Guam Museum will post something new in our native language, sharing the history of Guam. This week we’ll learn about a Spanish era bridge in the village of Hågat.)

Gi tutuhon, håyu mafå’tinas este na tollai gi 1785 na såkkan.

I tellai Españot Talaifak påtte gi chalan ni’ muna’atoche Hagåtña komo sentron gubetnamento yan Humåtak ni’ puetton mangatgan pribension para I Batkon Manila gi hinanao-ñiha guat Acapulco, Mexico. 

Guihi na tiempo i gima’ i Gubietno duranten i tiempon Fañomåkan eståba giya Humåtak.

Duranten i mediu siklo 1800, mayulang i tellai håyu ya mahåtsa dinuebu ni’ tellai åcho’. 

Este na hinatsan tollai guaha dos na atkos åcho’ gi hilo’ I saddok Talaifak ni’ ha ripisesenta I klasen hinatsan Españot guihi gi disinuebi na siklo.

I midision este na tollai 36 pie na inanakko’ yan 12 pie na inancho’.

Otro siha na tollai Españot ni’ manggagaige ha’ gi kanton chålan giya Hagåtña, Talaifak, Fu’a yan Humåtak.

Este na hinatsan hestoriku ma lista parehu gi Nasionåt yan giya Guåhan na Rihestrasion put Hestoriku na Lugåt siha. 

Related Posts

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *